Nazi Lauck NSDAPAO Suomeksi fin20 . . .

Nazi Lauck NSDAP/AO

TEOT NEUVONPITOJA VASTASSA

Ulkoasiainministeri

von RIBBENTROPIN PUHE

kolmenvallan sotilasliiton toisena vuosipäivänä

joulukuun 11. päivänä 1943

Tänään, Saksan, Italian ja Japanin kesken tehdyn sotilasliiton toisena vuosipäivänä, lähetän Saksan valtakunnanjohtajan nimessä Italian ja Japanin kansoille Saksan kansan tervehdyksen.

Tätä vuosipäivää vietetään Euroopassa ja Itä-Aasiassa katkerien taistelujen merkeissä kaikilla rintamilla maalla, merellä ja ilmassa. Itä-Aasiassa on Japanilla ollut hallussaan ehdoton valta-asema siitä lähtien, kun se kaksi vuotta takaperin tarttui aseisiin puolustaakseen kansallista olemassa oloaan Englantia ja Pohjois-Amerikkaa vastaan, ja se on rohkeilla uroteoillaan karkoittanut vihollisensa Itä-Aasiasta. Tämä valta-asema sillä on nyt käsissään lujemmin kuin milloinkaan.

Euroopassa olivat akselivallat, jotka kaksi vuotta taaksepäin olivat kolmenvallan sopimuksen hengelle uskollisina epäröimättä astuneet Japanin kansan rinnalle, jonka kohtaloon ne olivat liittäneet oman kohtalonsa, saavuttaneet suuria voittoja ja vieneet jo niiden avulla sodan Euroopan rajojen ylitse kauas vihollisen maahan. Myöskin Euroopan manner on tätä nykyä yhä edelleen lujasti Saksan ja sen liittolaisten hallussa. Näin kolmisopimuksen vallat ovat ensimmäisessä suuressa rynnistyksessä kaikkialla saavuttamillaan valtavilla menestyksillä voittaneet itselleen sellaisia strategisia etuja, että vihollinen ei voi milloinkaan enää ottaa niitä takaisin.

 

Asemamme ovat järkkymättömät.

Kun tarkastelemme kolmiliiton piirissä kuluneen vuoden aikana sattuneita tapahtumia, havaitsemme niille olevan tunnusomaista yhteisten vihollisten mitä rajuinten ponnistusten tämän kolmisopimuksen valtain saavuttaman aseman järkyttämiseksi niin hyvin Euroopassa kuin Itä-Aasiassakin. Vaikka tämän jättimäisen kamppailun taistelut ovatkin joillakin yksityisillä paikoilla olleet vaihtelevia ja vaikka vastustaja voikin siellä ja täällä merkitä tililleen osittaisia menestyksiä, saatamme nyt kuitenkin kiistattomasti todeta erään tosiasian, sen nimittäin, että kolmisopimuksen vallat ovat niin hyvin Euroopassa kuin Itä-Aasiassakin täysin järkkymättöminä saavuttamissaan asemissa.

Sillä aikaa kun japanilaiset ovat Itä-Aasiassa voineet kuluneena vuonna yhä enemmän lujittaa asemiaan ja varmistaa niitä koko tuolla useiden tuhansien kilometrien mittaisella rintamallaan, sillä aikaa kun he juuri viimeksi kuluneiden viikkojen ja kuukausien aikana ovat pystyneet tuottamaan meri- ja ilmataisteluissa Englannin ja Amerikan yhdistyneille meritaisteluvoimille tuhoisia ja korvattaviksi mahdottomia tappioita, on saksalaisen sotilaan urheus torjunut jatkuvissa sankarillisissa taisteluissa ja kamppailuissa vihollisen Euroopasta kaikilla rintamilla.

Idässä Saksan puolustusvoimat ovat suunnitelman mukaisten strategisten rintamanlyhennysten jälkeen läpitunkemattomana teräs- ja rautavallina bolshevikkeja vastassa. Keskikesästä lähtien neuvostojoukot ovat voimakkain ja alati toistuvin hyökkäyksin ryntäilleet meidän linjojamme vastaan idässä. Kuitenkaan he eivät ole saavuttaneet ainoatakaan isompaa operatiivista menestystä. Punainen armeija on tällöin jälleen kärsinyt suunnattomia miesten ja kaluston menetyksiä, jotka venäläisten kahden ensimmäisen sotavuoden aikana kärsimien lukemattomien tappioiden jälkeen tuovat yhä lähemmäksi Neuvostoliiton ihmisvarojen tyhjentymisen. Verraton saksalainen sotilas tekee täällä vastaisuudessakin velvollisuutensa ja enemmänkin kuin velvollisuutensa. Saksan rintama idässä on kestävä. Sen murskaaminen ei ole viholliselle onnistuva, ja jonain päivänä punaisen armeijan voima herpaantuu.

 

Pettäneitä vihollisen toiveita.

Elelässä on historiassa vertaansa vailla oleva Italian entisen kuninkaan ja hänen kavaltajamarsalkkansa petos, jota kauan aikaa oli punottu englantilaisten ja pohjoisamerikkalaisten kanssa, kypsyllänyt kokonaan toisenlaisia tuloksia kuin niitä meidän vihollisemme olivat odottaneet. Kun nämä olivat toivoneet saavansa petoksellaan käsiinsä koko Italian sekä katkaistuksi yhteyksistään ja tuhotuksi suuria Saksan armeijan osia, ovat englantilaiset ja amerikkalaiset Saksan valtakunnanjohtajan nopean asioihin puuttumisen johdosta nykyään Etelä-Italiassa ankarassa taistelussa meidän joukkojemme kanssa, taistelussa, jota vastustajainkin leirissä nykyään jo sanotaan etanan hyökkäykseksi ja jossa englantilaisten ja amerikkalaisten joukkojen täytyy maksaa jokaisesta metrinalasta maata suuria veren ,ja kaluston menetyksiä.

Suurin ja tärkein osa Italiaa on lujasti akselivaltain hallussa ja antaa vapautetulle Il Ducelle mahdollisuuden kansallisen tasavaltaisen Italian uudelleen rakentamiseen sekä ottaa jälleen osaa sotaan kaikin käytettävissä olevin voimin. Niin hyvin täällä kuin muuallakin Välimeren alueella Espanjan rajoilta aina Dodekanesiaan asti saksalaisten asema lujittuu päivä päivältä, ja meidän puolustusvoimamme ovat vartiossa torjuakseen kaikin voimin jokaisen, joka yrittää hyökätä Euroopan etelärannikkoa vastaan.

Meidän vihollisomme ovat nyt jo jonkin aikaa yhä voimistuvassa äänilajissa julistaneet tulevaa Länsi-Eurooppaa vastaan kohdistettavaa suurta iskua. On olemassa tuskin mitään uhittelua tai mitään uhkausta, jota ei olisi tuhatkertaisena jo kohdistettu Saksan kansaa, sen puolustusvoimia ja sen johtoa vastaan. Jos Euroopan länsirannikko voitaisiin valloittaa sanoilla, silloin olisivat Saksan vaslustajat jo aikoja sitten olleet Reinin rannoilla.

Saksan puolustusvoimain johdon tällainen kansainvälisten juutalaisten kirjoittelijain ja heidän toimenantajainsa hysteerinen jaarittelu jättää täysin välinpitämättömäksi. Sillä sinne on Saksan valtakunnanjohtaja antanut viime vuosina rakentaa Atlantin kaikille rannikoille sellaiset linnoitukset, jotka ovat jättimäisissä mitoissaan vertaansa vailla sodan aikakirjoissa. Mutta näissä linnoituksissa on sotajoukko, joka fanaattisessa taisteluinnossaan odottaa vain hetkeä, jolloin se saa nähdä vastustajansa ja käydä sen kimppuun. En voi sanoa enempää kuin että uskon, että Euroopan puolustamista englantilaisten ja pohjoisamerikkalaisten valloilushimoa vastaan ei olisi voitu uskoa parempiin käsiin kuin näille miehille ja valmiina olevien saksalaisten torjuntadivisioonain sotilaille. Me saatamme näin ollen tänään, sopimuksemme toisena vuosipäivänä, ylpeinä ja tyytyväisinä todeta, että vastustajain ei ole onnistunut saavuttaa tavoitteitaan sen enempää Itä-Aasian kuin Euroopankaan sotanäyttämöllä.

Löytääkseen pääsyn pois tästä umpikujasta, johon vastustajat ovat tähänastisella strategiallaan joutuneet, he ovat nyt ryhtyneet uudenlaiseen sodankäyntiin, joka on luonteenomaista heidän ajatustavalleen. Tänä englantilaisten ja amerikkalaisten uutena taistelutapana on toiselta puolen pelkurimainen siviiliväestön pommittaminen, järjestelmällinen naisten ja lasten murhaaminen, toiselta puolen propagandistinen ilotulitus, eräänlainen diplomatian ja propagandan yhdistelmä, joka heittää aina vain yhä enemmän kuperkeikkaa.

Että nämä molemmat Saksan kansan säikyttämistä tarkoittavat menetelmät iskevät täydellisesti harhaan, se käy nykyisen sodan edelleen kehittyessä vastustajille yhä selvemmäksi, elleivät ne nyt vielä olekaan sitä ymmärtäneet. Mitä tulee ilmasta tehtyihin hyökkäyksiin, ovat vihollisen strategit, sen jälkeen kun he olivat havainneet, että he eivät voi hävittää Saksan sotatarviketeollisuutta pommihyökkäyksillä, eivätkä edes olennaisesti sitä vahingoittaa, avoimesti julistaneet: Näiden ilmasta tehtyjen hyökkäysten päätavoitteena ovat Saksan kaupunkien asuinkorttelit ja niiden siviiliväestö. Näin toivotaan saatavan järkytetyksi Saksan ja Italian kansan moraali.

Tähän kyynilliseen tunaustukseen me voimme antaa näille herroille vain yhden vastauksen: Tällaiset polkurimaiset naisia ja lapsia vastaan ilmasta käsin tehdyt hyökkäykset eivät ole vain järkyttämättä siviiliväestön moraalia, vaan ne päin vastoin vielä vahvistavat ja lujittavat sitä. Mitä yksin tällä tavalla saadaan syntymään Saksan kansan sielussa, se on hillitöntä vihaa vihollista vastaan, joka tuottaa tällaisia kärsimyksiä naisille ja lapsille sekä heidän kotipaikoilleen, ja samalla kertaa entistäkin fanaattisempi tahto taistella nykyinen sota viimeiseen asti eikä lopettaa sitä ennen kuin maa, josta nämä lentokoneet tulevat, ja sen syylliset johtajat ovat saaneet armottoman ja oikeudenmukaisen rangaistuksensa. Jokainen Saksan alueelle putoava pommi liittää kotirintaman yhteen entistä lujemmin, tämä rintama keräytyy yhä tiiviimmin johtajansa ympärille ja se on suurenmoisessa ryhdikkyydessään päättänyt panna liikkeelle viimeisetkin voimansa voiton saavuttamiseksi.

 

Hyökkäys sanoilla.

Yhtä vähän kuin tällaisilla pommihyökkäyksillä voidaan saavuttaa ratkaisevaa vaikutusta sodankäyntiin, yhtä toivoton on vihollistemme toinenkin menetelmä. jo kuukausimääriä he ovat koettaneet vaikuttaa maailmaan ja meiihin keskeytymättömillä neuvonpidoillaan. Casablancasta mentiin Quebecin kautta Washingtoniin, Washingtonista Moskovaan, Moskovasta Kairoon, Kairosta Teheraniin, Teheranista jälleen Kairoon ja vielä kerran Kairoon. Ilman täyttää todellakin mahtava puheiden, tiedonantojen, sanomalehtimiehille järjestettyjen tiedoitustilaisuuksien ja kaikenlaisten salaperäisten viittailujen hyökkäävä pauhina. Sen on vaikutettava puolueettomaan maailmaan, säikytettävä kolmisopimuksen vallat ja huumattava omat kansat.

Lukemattomien tiedonantojen, puheiden jne. mukaan kolmisopimuksen vallat on sotilaallisesti jo täydelleen tuhottu ja niiden kansojen kuolemantuomio on jo julistettu. Ehdoton antautuminen on enää vain päivien ja viikkojen kysymys ja kolmisopimuksen valtain jakaminen eurooppalaiseen ja itäaasialaiseen ryhmään ilmoitetaan maailmalle jo tapahtuneena tosiasiana. Niin sanotut sotarikokselliset ovat jo aikoja sitten riippuneet hirsipuussa, neuvostotähti loistaa jo Itä-Euroopan yläpuolella, ja englantilais-pohjoisamerikkalais-juutalaiset keinottelijat ovat uudestaan avanneet pörssinsä Berliinissä ja Frankfurtissa. Jokseenkin tällainen on kuva, jota Churchill, Roosevelt ja Stalin loihtivat maailman ja omien kansojensa silmien eteen.

Mutta todellisuudessa koko tämä diplomaattinen ja propagandistinen touhukkuus todistaa vastustajain leirissä vallitsevaa tavatonta hermostumista ja levottomuutta siitä, että he eivät saakaan tätä aikaan, että yleinen sotilaallinen asema paneekin heidät sellaisten pulmien eteen, joiden ratkaisemiseen he eivät tunne voimiensa riittävän. Mutta niitä tulee itse näiden neuvonpitojen tosioloisiin tuloksiin, voidaan niitä huoletta sanoa laihoiksi. Niissä tullaan, niin kuin Teheranin tiedonanto uudelleen todistaa, enimmäkseen näihin kolmeen kohtaan: Sotilaallisesti todetaan molemminpuolisesti, että käydään sotaa kolmisopimuksen valtoja vastaan ja ollaan joka hetki valmiita murskaamaan ne. Poliittisesti koetetaan peittää yleisillä korulauseilla näiden kolmen vallan täydellistä keskinäistä erimielisyyttä ja niiden suuresti toisistaan poikkeavia etuja, jotta sitten päästäisiin mahdollisimman antoisasti kolmanteen kohtaan, nimittäin niin sanottujen sotarikoksellisten rankaisemista koskevaan kysymykseen. Halpahintainen ja kiitollinen aihe, jota sitten levitellään omien kansojen eteen koko sen eepillisessä leveydessä.

Että tällä kaikella voitaisiin jollain tavoin vaikuttaa kolmisopimuksen valtojen johtoon, sitä eivät kai nämä valtiomiehet usko itsekään. Mutta aivan kuin rikoksentekijäkin aina uudelleen palaa rikoksensa tapahtumapaikalle taikka itse rikosaiheeseen, samoin voi se olla oma huono omatunto, joka aina uudestaan tuo nämä herrat takaisin sotaan syyllisyyttä ja sodassa suoritettuja kauhutekoja koskevaan aiheeseen.

Sillä yksi asia on jo nyt historian edessä kumoamattoman varmana, nimittäin se, että todelliset syylliset nykyiseen hirveään maailmanpaloon ovat juuri nuo kolme miestä, jotka vasta olivat koolla Teheranissa ja jotka siellä uudestaan julkenivat esittää syyttäjän ja tuomarin osaa, toisin sanoen Churchill, joka on ensi sijassa vastuussa Englannin Saksalle antamasta sodanjulistuksesta, Stalin, joka 20 vuoden aikana varusti punaista armeijaa Euroopan valloittamiseen ja joka Kremlissä toukokuun 5 päivänä 1941 pidetyissä kemuissa ilmoitti tulossa olevasta hyökkäyksestä Saksaa vastaan, ja sitten ennen muita Roosevelt, joka jo rauhan aikana antoi käskyn ampua saksalaisia ja upotutti saksalaisia laivoja. Ei ole suinkaan mikään ihme, että nämä kolme sotarikoksellista, jotka pelkäävät maailman ja omien kansojensa tuomiota, jo nyt tekevät kaikkensa saadakseen vyörytetyksi kolmisopimuksen valloille ja niiden johtajille syyn sotaan ja vastuun omien armeijoittensa suorittamista kauhuteoista.

 

Vihollisvaltain hillitön imperialismi.

Kun nyt tarkastellaan koko tätä vastustajaimme peliä ja näiden monien neuvonpitojen taustaa, silloin paljastuu kuitenkin kaikista neuvonpidosta, toiseen jatkuvista sumuttamisyrityksistä huolimatta yhä törkeämpänä eräs tosiseikka, ja se on noiden kolmen vihollisvallan hillitön imperialistinen tahto. Kun vielä, ei kovinkaan kauan taaksepäin, Atlantin-julistuksella kuulutettiin pienten kansojen oikeutta saada olla mukana muovailtaessa maailman tulevia kohtaloita, ei näissä maissa, ei edes niiden määräävimmillä paikoilla, enää ollenkaan arkailla aivan avoimesti puhua maailman jakamisesta Englannin, Amerikan ja Venäjän kolmiyhteyden keskeisiin valtapiireihin.

Jokaisella näistä kolmesta vallasta on vain tämä ainoa hillitön himo: valloittaa niin nopeasti kuin mahdollista niin paljon kuin mahdollista. Itä-Aasiassa tahdottaisiin ottaa Japanilta sen alusmaat ja tunkea Japanin kansa jälleen samoin kuin sata vuotta takaperin pienille saarilleen, Etelämeri, Malakan niemimaa, Kiina, Birma, Filippiinit jne. tahdottaisiin jälleen saattaa Amerikan ja Englannin orjuuteen sekä tehdä ne pelkiksi riiston kohteiksi.

Euroopan ne tahtoisivat jakaa käden käänteessä keskenään. Venäläisten pitäisi saada itäinen osa Eurooppaa ja läntistä osaa tahtovat hallita englantilaiset, kun taasen amerikkalaiset tahtovat saada osansa Ranskan ja muiden Euroopan maiden Afrikassa olevista alusmaista. Muuten kaikki kolme tahtoisivat tehdä kaikkialla suunnattomia kauppoja. Nämä hämmästyttävät jakosuunnitelmat menevät niin pitkälle, että Euroopan puolueettomien maiden kohdalta jo siirrytään päiväjärjestykseen, että Lontoon emigranttihallitukset karistetaan yksinkertaisesti hartioilta ja vieläpä, että äskettäin eräs vihollisen puolella määräävässä asemassa oleva mies selitti, että sellaiset maat kuin Ranska ja Italia ovat lopullisesti esittäneet osansa loppuun Euroopassa. Englannin täytyy ottaa Länsi-Euroopassa asiat hoitoonsa ja yhtyä Länsi-Euroopan maiden kanssa yhdeksi ryhmäksi, toisin sanoen anastaa ne itselleen.

 

Euroopan-valiokunta ilman eurooppalaisia.

Tämä politikko ei tällöin kuitenkaan nähtävästi ollenkaan huomaa, kuinka Englanti tällaisessa osien jaossa saisi Stalinilta korvilleen. Silmäyksen kartalle pitäisi riittää osoittamaan hänelle, minkälaisen kohtalon Venäjän kolossi perin lyhyessä ajassa valmistaisi niin sanotulle englantilaiselle ryhmälle asioita hänen suosittelemallaan tavalla järjestettäessä. Tällaiselta siis näyttää tulevaisuuden kuva siitä uudesta maailmasta, jonka meidän vihollisemme haluaisivat saada toteutetuksi.

Eurooppaa on hallittava kolmen sellaisen vallan, joista kaksi ei ylipäätään kuulu Eurooppaan, kun taasen kolmannellakin on sen tähänastinen valtapiiri ollut kokonaan Euroopan ulkopuolella. Näin ollen voidaankin sanoa vain luonnottomuudeksi sitä, että näiden kolmen vallan perustamaan niin sanottuun Euroopaa-valiokuntaan, jonka on määrä piakkoin kokoontua Lontooseen ja vahvistaa Euroopan tuleva muoto, ei kuulu ainoatakaan Euroopan valtaa.

Me eurooppalaiset puhumme paljon vähemmän uuden Euroopan tulevasta muodostamisesta, sillä nyt on sota ensin vietävä voitolliseen loppuun. Mutta yksi asia voidaan jo varmasti sanoa, nimittäin että akselivaltain ja näiden kanssa liittoutuneiden niiden ystäväin uusi Eurooppa on näyttävä kokonaan toisenlaiselta kuin se Eurooppa, jota Stalin, Churchill ja Roosevelt kuvittelevat mielessään.

Nämä, joilla ei ole minkäänlaista ihannetta elähyttäjänään, ajattelevat vain maiden valloittamista ja näden asukkaiden alentamista orjan tehtäviin sekä heidän maidensa tuotteiden ja niiden asukkaiden työvoiman riistämistä saadakseen itse kootuksi itselleen rikkauksia.

Saksa, Italia ja niiden eurooppalaiset liittolaiset ovat tarttuneet aseisiin puolustaakseen alkeellisimpia elämisen oikeuksiaan sortoa ja lännen juutalais-plutokraattista riistoa vastaan sekä kansojaan idästä päin uhkaavaa bolshevisoimista vastaan.

Niiden päämääränä on asiain uusi järjestely Euroopassa, jossa niiden omilla samoin kuin muillakin tällä alueella elävillä kansoilla on niiden kansojen voimaa ja suorituskykyä vastaava elintila. Tällaisessa Euroopan yhteisössä jokainen kansa, joka on rehellisesti ja vilpittömästi valmis yhteistoimintaan, saa itselleen siinä kuuluvan paikan sekä voi vapaasti kehittää elämäänsä ja kykyjään.

 

"Ei milloinkaan enää vieraita valtoja Eurooppaan."

Euroopan talous järjestäytyy sodan jälkeen pakostakin uudelleen yhtenäisten näkökohtien mukaan. Jokaisen kansan oma sivistyselämä vain rikastuu henkisestä vuorovaikutuksesta muiden kansojen kanssa. Mutta ennen muuta tämä uusi Eurooppa pitää huolen siitä, että vieraat vallat eivät enää milloinkaan pääse liian lähelle meidän mannertamme eivätkä yrittämään pakottaa sille omia elintapojaan ja omia lakejaan.

Että idän bolshevismi ja lännen juutalainen plutokratia tätä nykyä luulevat olevansa kutsuttuja ottamaan Euroopan kohtalon käsiinsä ja muovailemaan sen tulevaisuutta, sitä kaikki todelliset eurooppalaiset pitävät hirvittävänä julkeutena. Samoin kuin Itä-Aasiaa vastaisuudessa muodostelevat, hallitsevat ja puolustavat vain itäaasialaiset, jotka eivät enää suvaitse sekaantumista ulkoa päin asioihinsa, samoin on myöskin Euroopan laita. Myöskin Eurooppaa muodostelevat, hallitsevat ja puolustavat vastaisuudessa vain eurooppalaiset.

Ne monta sataa miljoonaa ihmistä, jotka kolmisopimus liittää näissä kahdessa maanosassa toisiinsa, tietävät nykyään tarkalleen, mistä on kysymys, ja ne ovat valmiit ponnistamaan voimansa äärimmilleen oikean asiansa yhteisen voiton puolesta. Näitä kahta Euroopassa ja Itä-Aasiassa olevaa voimakeskusta eivät liitä erottamattomasti toisiinsa vain yhteiset edut ja sopimukset, vaan myöskin niiden kansojen mitä sydämellisin keskinäinen myötätunto ja ennen kaikkea niiden sotilaiden taistelussa samoja vihollisia vastaan vuovattama veri. Ne seisovat paikoillaan kuin kaksi graniittimöhkälettä, joita eivät mitkään vastustajan voimakeinot voi enää panna heilumaan ja joihin niiden voima on lopulta murskautuva.

Mitä läheisimmässä yhteistoiminnassa Saksa, Japani ja fascistinen Italia vievät lopulliseen voittoon yhteisen taistelunsa elämiisoikeuksiensa puolesta. Saattaa olla, että vihollisillamme on niiden sodan tähänastisissa vaiheissa kärsimistä valtavista miesten ja kaluston menetyksistä huolimatta vielä käytettävissään runsaita reservejä. Mutta tämä ei ole ratkaisevaa. Voittoa ei tässä mahtavassa maailmansodassa lopultakaan saavuteta kalustolla, vaan se on miesten pistimillä kamppaillen saavutettava taistelukentällä ja silloin minä tiedän erään asian, meidän sotilaidemme taisteluhenkeä ja sankarillisuutta vastaan vihollinen ei kykene panemaan mitään lähimainkaan saman arvoista.

 

Kolmisopimuksen vallat ovat valmiina!

Euroopan ja Itä-Aasian kansojen henki ja niiden sotilaiden urheus voittavat lopulta sodan, sitä ei tee bolshevikkien henki eikä juutalaisten pörssikeinottelijain henki. Vastustajat sanovat, että nyt tehdään piakkoin päähyökkäys kolmisopimuksen valtoja vastaan Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Saksa, Italia ja Japani sekä niiden liittolaiset voivat tähän vastata vain: "He tulkoot, me olemme varuillamme

NSDAP/AO Suomeksi